Nimi	Gwynevere	Syntymäaika	01.11.2011, 17-vuotias (VARL)
Rotu	Hannover	Säkäkorkeus	168 cm
Painotuslaji	Kouluratsastus	Koulutustaso	Ko: Grand Prix
Sukupuoli	Tamma	Rekisterinumero	VH12-011-0275
Omistaja	VRL-01272, Redwall	Kasvattaja	Addison Warmbloods, Saksa

Gwynevere, jota tallin väki myös Nelliksi kutsuu, on perusluonteeltaan kiltti tamma. Toisinaan tamma on hieman hätähousu ja esimerkiksi kavioiden putsaus saattaa osoittautua ongelmalliseksi, kun kärsimätön Nelli heiluu puolelta toiselle. Rauhallisella ja määrätietoisella käsittelyllä Nellin kanssa kyllä selviää ilman sen kummempia kommervenkkejä. Nelliä käsittelevän on kuitenkin syytä osoittaa lauman arvojärjestys heti alkuunsa, sillä neiti on mestari löytämään itselleen pomotettavat kohteet. Nelli ei ole vaarallinen sekopää ja karsinaan lyttääjä, vaikka se pääsisikin johtamisen makuun, vaan tamman käytös muuttuu lähinnä välinpitämättömäksi, jolloin se saattaa kirjaimellisesti kävellä hoitajansa yli.

Nellin heikkouksiin voidaan ehdottomasti lukea kuljettamisen vaikeuden. Varsinkin alkuaikoina, juuri Skurvashiin muutettuaan tammaa oli miltei mahdotonta saada sisälle traileriin. Lukuisten hikisten harjoittelu kertojen jälkeen Nellin lastaamisen voidaan todeta olevan huikeasti helpompaa, mutta tästä huolimatta Gwyneveren kuljetukseen on edelleen varattava tuplamäärä aikaa, sillä toisinaan lastaus ei ota onnistuakseen. Parhaiten tamma kuitenkin suopuu kuljetettavaksi, kun se saa toisen nelijalkaisen kaverikseen.

Kotikonnuillaan Gwynevere tunnetaan taitavana kouluratsuna, joka liitelee kuin perhonen kesäpuutarhassa, mutta joka puolestaan taas vaati ratsastajaltaan huippuosaamista. Nelli varsinainen nipottaja, joka rokottaa saman tien vääränlaisesta istunnasta joko aloittaen omatoimisen pohkeenväistön tai rynnimällä varoittamatta laukkaan. Avuille pikkutarkka Nelli on kuitenkin huippuunsa koulutettu kilparatsu, joka osaavan ihmisen käsissä näyttää ajatuksia lukevalta robotilta, jonka askeleet ja liikehdintä on viimeisen päälle hiottua ja täydellistä. Valitettavasti Gwyneveren vaativuus ratsastajan suhteen asettaa toisinaan melkoisia haasteita ja mikäli tammalle sattuu tähän päälle vielä huonompi päivä, voi olla viisainta jättää tamma kisa-autosta kokonaan pois.

Kilpatilanteessa Gwyneveren hermot kestävät hyvin ja erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin tottunut tamma käyttäytyy varikkoalueella aina moitteettomasti. Itse kilpatilanteessa Gwyneveressä voi toki huomata pieniä muutoksia ja toisinaan tamma on tuomareiden edessä herkempi avuille kuin kotona hiljaisella kentällä. Silloin tällöin Nelli hätäilee ja yrittää ennakoida ratsastajansa ohjeita ja tällöin tamma saattaa tarjota piaffen sijaan laukkapiruettia. Rauhallinen ja tuttu ratsastaja saavat kuitenkin Nellin pitämään hermonsa kurissa, jolloin tammalta nähdään radalla suorastaan maagisia suorituksia.

Sukutaulu ja -selvitys

i. Damascus IIIevm kimo, 172 cm	ii. Dracrare musta, 166 cm	iii. Dashing Dalton
		iie. Minetta
	ie. Decuella punaruunikko, 166 cm	iei. Baileys Archer
		iee. Floriferella
e. Arda's Gwyneth evm ruunikko, 168 cm	ei. Olympos IV mustanruunikko, 169 cm	eii. Olympero
		eie. Tigress
	ee. Rosebay musta, 170 cm	eei. Winter Wind
		eee. Jade Parade

i. Damascus III on järkälemäinen kimo ori, joka on pitkälle koulutettu kouluratsu, jolla on kuitenkin ollut vaikeuksia menestyä kansainvälisissä luokissa juuri kokonsa vuoksi. Oria on pidetty hieman kömpelönä, eivätkä sen liikkeet valitettavasti riitä kuin vaativiin kouluratsastusluokkiin, vaikka käytännössä Damascuksella on kansainvälisen tason kilparatsun koulutus ja taidot. Damascus on ollut juuri tästä syystä enimmäkseen jalostusorin toimissa, mutta heikoista kilpasuorituksista huipputasolla johtuen Damascuksen suosio jalostuspuolella on ollut vähäistä.

ii. Dracrare on puolestaan Grand Prix-tason kouluhevonen. Tämä kauniisti tanssahteleva sysimusta ori toimii Heidi Blummin kilparatsuna ja kaksikko on menestynyt niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Orin liikkuvuutta on kehuttu maasta taivaisiin, eikä ihme, sillä Dracraren liikehdintä todellakin on poikkeuksellisen puhdasta ja sulavaa. Ainut miinuspuoli Dracraressa on ollut se, että useista jälkeläisistään huolimatta vain kourallinen on menestynyt isänsä tavoin kouluradoilla. Orin periyttämiskyky ei ole ollut toivottua luokkaa ja siksipä Dracraren jalostusoikeus päättyi Saksassa jo 2000-luvun alussa.

iie. Decuellaa on useissa yhteyksissä kuvattu kipakaksi, mutta sitkeäksi tammaksi. Aluetasolla Saksassa kisakenttiä kiertänyt Decuella kisasi koulua vaativalla tasolla, esteillä menestystä tuli aina 120cm luokista saakka. Decuella astutettiin kaikkiaan viisi kertaa, mutta valitettavasti tamma loi varsansa peräti kolmesti. Juuri huonosta siitostamman maineestaan johtuen punaruunikko Decuella myytiin viimeisen epäonnistuneen astutuksen jälkeen Fergusonin puoliverisiittolasta yksityiskäyttöön.

e. Arda's Gwyneth on luonteeltaan vilkas, iloinen ja yhteistyöhaluinen tamma, joka on piristänyt omistajansa päiviä jo vuosien ajan. Tamma ei ole pahemmin kilpakentillä menestynyt, vaikkakin se polveutuu menestyksekkäästä kouluhevossuvusta. Gwyneth on kuitenkin ollut omistajansa suosikki, joten tammaa on astutettu kyvykkäillä kouluoreilla. Gwynethin positiivinen luonne näkyy selvästi useimmissa tamman jälkeläisissä, joita on runsaasti etenkin Länsi-Saksan alueella. Ruunikon Arda's Gwynethin tunnetuin jälkeläinen lienee tällä hetkellä Tanskassa vaikuttava GP-tason koulutykki Arcobello.

ei. Olympos IV on kookkaanpuoleinen mustanruunikko Grand Prix tason koulukilpuri, joka on periyttänyt karvapeitteensä väritystä huomattavalle osalle jälkeläisistään. Olympos on menestynyt GP-tasolla erinomaisesti ja taskussaan orilla on peräti kolme Saksan mestaruutta. Hyvien kilpatulosten ansiosta Olympos on ollut myös erittäin suosittu jalostusori, mistä kertoo orin huima, yli parisataapäinen jälkeläislauma. Suurin osa näistä on Saksassa, mutta huomattava osa asuu mm. Ranskassa ja Sveitsissä, joissa Olympos on ollut erittäin suosittu jalostushevonen.

ee. Rosebay on kilpaillut Belgiassa Intermediate tason koululuokissa kelpo tuloksin. Rosebayn kouluratsun ura ei ole ollut se loisteliain, mutta musta tamma on nostanut arvoaan sijoittumalla merkittävissä kilpailuissa hyville sijoille. Rosebayn omistaa saksalainen Hans Himmel, mutta Rosebay asui pitkään Belgiassa, missä se aloitti kilpauransa kokeneen kouluratsastajan Berite Angelin kanssa. Neljätoistavuotiaana Saksaan palannut tamma siirtyi hetimmiten jalostuskäyttöön ja Rosebay varsoi onnistuneesti kaikkiaan kuusi kertaa ennen kuin tamma jousduttiin lopettamaan vaikean nivelrikon vuoksi kaksikymmentäkaksivuotiaana.

20.12.2011 - Olin etsinyt jo pitkään talliin uutta kouluradoille painottuvaa hannovertammaa ja kun viikkojen ja taas viikkojen etsinnät eivät tahtoneet tuottaa tulosta, olin jo vaipumassa epätoivoon. Olin selannut tunnetuimpien kasvattajien nettisivuja, soitellut tutuille ja kysellyt vinkkejä sekä kiertänyt ainakin kymmenen eri huutokauppaa - tuloksetta. Lopulta olin eksynyt eräälle saksalaiselle hevosmyyntifoorumille, jonka tarjonnasta bongasin viimein sen, mitä olin ollut etsimässä. Addison Warmbloods myi parhaillaan nuorta Gwynevere tammaa, jolla oli toisessa polvessa ihailemani hannoverori Olympos IV. Sen kummempia miettimättä näpyttelin siittolan numeron ja sovein tapaamisesta.

Parin päivän kuluttua seisoin siittolan pihassa ja minua vastassa oli tilan omistaja Hanna Addison. Koska sää oli mitä kehnoin (pakkasta oli toistakymmentä astetta ja kylmä viima vihmoi jäisiä hiutaleita kasvoille) Hanna ohjasi minut sisään juomaan kupposen kuumaa ja keskustelemaan Gwyneverestä ennen kuin menisimme katsomaan tammaa. Höyryävän kahvikupin äärellä Hanna näytti tamman papereita ja kertoi lähes kaikista sukusaisista sen minkä tiesi, kuvien kera tottakai. Itse Gwynevereä Hanna kuvaili kyvykkääksi, mutta varsin haastavaksi ratsastaa. Kun kahvit oli viimein juotu, siirryimme tallin puolelle katsomaan Gwynevereä.

Kirkassilmäinen tamma tapitti meitä uteliaasti, kun lähestyimme sen karsinaa. Gwynevere antoi heti tilaa, kun avasin boksin oven ja luikahdin sen viereen karsinaan. Päällepäin tamma näytti olevan loistavassa kunnossa; karvapeite kiilsi ja oli puhdas, silmät kirkkaat ja lihaksisto kertoi ahkerasta treenaamisesta. Nopean vilkaisun jälkeen Hanna pyysi talliapulaista paikalle, joka varusti Gwyneveren ratsastusta varten. Jo istuttuani Gwyneveren satulaan tiesin, että tamma lähtisi tänä iltana mukaani.

31.05.2012 - Friisiläissiittola Durenin KRJ Cup oli kerännyt niin osallistujia kuin yleisöäkin sankoin joukoin. Yksi syy saattoi olla toki olla hieno sää, sillä aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpöasteitakin oli reilut parikymmentä astetta. Gwyneveren kanssa oltiin treenattu Cupia varten toista kuukautta ja tamman edellinen kisastartti olikin helmikuulta. Olin tietoisesti pitänyt tamman kanssa taukoa, sillä halusin, että Nella olisi huippukunnossa nimenomaan näissä kisoissa. Kotona ainakin treenit olivat menneet hienosti, joten odotin tämän päivän Grand Prix luokassa hyviä tuloksia.

Nella tuntui jo lämmittelyssä varmalta ja tamma suoritti pyydettyjä liikkeitä oppikirjamaisen tarkasti. Omaan starttiimme oli vielä puolisen tuntia aikaa, joten siittyin Nellan kanssa harjoituskentältä antaen muille ratsukoille tilaa ja lähdin taluttelemaan tammaa rauhallisemmalle alueelle. Tiesin jo vanhastaan, että mikäli Nellan kanssa pyörittäisiin viime minuuteilla saakka harjoituskentällä muiden ratsukoiden kanssa, saattaisi se käydä ylikierroksilla ja yliyrittää tuomariston edessä.

Gwynevere tuntui hyvältä heti ohjelmamme alkuvaiheessa. Väistöt ja laukanvaihdokset sujuivat erinomaisesti ja minulla oli hyvä tunne siitä, että tänään saattaisimme taistella jopa luokkavoitosta. Kun ohjelmasta oli suoritettu noin kaksi kolmasosaa, alkoivat kuitenkin vaikeudet. Koottuun raaviin siirtymisessä Nella hätäili ja tamma tarjosi innoissaan laukkaa. Paha virhe, mutta Nella korjasi virheensä heti toisella askeleella. Ilmeisesti tamma vaistosi hermostuneisuuteni, sillä vaikka loppuohjelma sujuikin moitteita, ei Gwyneveren liikehdinnässä ollut enää samanlaista hohdokkuutta, kuin ohjelman alkupuolella, vaan puhtaasti teknistä suoritusta ilman tunnetta. Loppusijoituksemme oli kymmenes, mutta en ollut tulokseen kuitenkaan pettynyt, ottaen huomioon sen, että GP-luokassa starttasi tänään reilu satapäinen ratsukkolauma.

15.06.2012 - Vanha tuttumme ja Rachcliff Dressagen omistaja Kida oli ottanut meihin mailitse yhteyttä melko pian sen jälkeen, kun Gwynevere oli saapunut talliin. Kida oli pidempään etsinyt itselleen uutta hannoveria ja kyselikin mailissaan, olisiko Gwyneverestä ja Hopapajun Superbad-orista mahdollista saada tilausvarsaa. Muutaman mailin vaihdettuamme sovimme, että Gwynevere yritettäisiin astuttaa heti ensimmäisen kiiman tultua.

Valitettavasti Gwyneveren astutus ei ollut aivan läpihuutojuttu, vaan tamma tuli tiineksi vasta kolmannella yrittämällä. Odotusaika meni onneksemme kuitenkin hyvin lukuunottamatta pientä flunssanpoikasta, joka iski Nellaan kevään aikana. Kesäkuun puolivälissä Gwynevere varsoi täysin terveen ruunikon tammavarsan Shadowplayn. Soitin jo samana päivänä Kidalle kertoakseni hyviä uutisia ja naista ilahdutti erityisesti se, että varsan sukupuoli oli juuri se, mitä hän oli toivonut.