ERJ I

Tarjolla jalostukseen rajoitetusti
Lue lisää kasvatus -sivulta!

Sijoitukset ERJ: 66 kpl
ERJ Cup sijoitukset: 1 kpl

Varsa-ajoistaan huomattavasti rauhoittunut Persian Blue, tai tutummin pelkkä Persikka, on nykyään todellinen unelma ratsu isolla u:lla. Siinä missä tamma oli nuorempana sähköjänistä muistuttava hosuli, joka ei pysynyt hetkeään paikallaan, on Persikan käytös kypsynyt hyvään suuntaan. Voisikin sanoa, että herasilmäinen hevonen on kuin hedelmä parhaassa iässä; rauhallinen, kuuliainen ja ennen kaikkea yhteistyökykyinen.

Tallissa moiteettomasti käyttäytyvä Persikka saa harvoin hetken rauhaa, sillä niin tamman lempeä luonne kuin ihastuttava ulkonäkökin, ovat saaneet tallityöntekijät taistelemaan tamman huomiosta. Persian tosin vain nauttii saadessaan ylimääräisiä herkkuja ja rapsutuksia ja ehkäpä nämä seikat ovatkin taikasana ruunikon rauhallisuuteen hoitotoimenpiteiden aikana.

Perimmäiseltä luonteeltaan Persian Blue on hevonen, joka ennen kaikkea haluaa miellyttää ratsastajaansa. Tamma tekee piiruntarkasti ratsastajan määräämien ohjeiden mukaan niin helpon tason koulukiemurat kuin käännökset, laukanvaihdot ja esteelle lähestymiset esteradallakin. Tammaksi Persikka on uskomattoman tasainen hevonen, jonka kiima-aikoja ei tarvitse pelätä hampaat irvessä ja itseasiassa kyseisiä ajankohtia on lähes mahdoton huomata Persikan käytöksessä. Tamma ei liiemmin nipota selässään istuvan ratsastajan osaamistasosta ja koska Persikka taipuu helposti kenen tahansa tahtoon, olisikin se mitä mainioin opetushevonen.

Esteradalla Persikka on tarkka suorittaja, joka kuuntelee hyvin ratsastajansa ohjeita. Tässä kohtaa on todettava, että kyseisen ominaisuuden vuoksi Persikka ei kykene itsenäisiin ratkaisuihin radalla, vaan hevonen tarvitsee nimenomaan satulassa istuvan tyypin heiluttamaan tahtipuikkoa. Jalkatyöskentelynsä puolesta Persikka on ensiluokkainen esteratsu, joten virheet esteradalla voidaan kylmästi laittaa lähes joka kerta ratsastajan piikkiin.

Uusin ihmisiin ja asioihin positiivisesti suhtautuva Persikka ei pullikoi vastaan eläinlääkärin käsittelyssä saatikka sitten kun tammaa ollaan lastaamassa traileriin. Toisten hevosten kanssa hyvin toimeen tulevan Persikan voi huoletta lastata kimppatraileriin, mutta tamma suopuu kyllä pitkällekin kuljetusmatkalle, vaikka sillä ei seuralaista olisikaan.

01.03.2014 - Vanha tuttavamme Jayness otti eräänä iltana meihin yhteyttä puhelimitse tilausvarsa-asioiden tiimoilta. Hän oli omien sanojensa mukaan herättelemässä jälleen henkiin Casino-nimistä hevostilaansa ja tarvitsisi sinne hyväsukuisia suoritushevosia. Pienen rupattelun ja kuulumisten vaihtamisen jälkeen päädyimme yhdistelmään Persian Blue ja Jack the Ripper. Tuleva varsa olisi sukunsa puolesta aika veikeä, sillä emän suku oli uudempaa linjaa, kun taas isälinjassa komeilivat kaikki vanhan maailman helmet. Lupasin Jaynessille pistää astutusasian vireille ja ilmoittaa, kun jotain ilmoittamisen arvoista, kuten onnistustunut astutus, olisi tapahtunut.

Homma oli loppujen lopuksi helpommin sanottu kuin tehty, sillä Persikka ei tuntunut osoittavan minkäänlaisia merkkejä alkavasta kiimasta, vaan tamma oli yhtä tasaisen varman oloinen kuin aina ennenkin. Pyysimme eläinlääkärikin pariin otteeseen arvioimaan tamman tilaa, mutta tulos oli sama. Kukaan ei tuntunut tietävän, oliko Persikka kiimassa vai ei.

Laitoin ongelmatilanteestamme sähköpostilla viestiä Jaynessille ja ilmoitin samalla, että kokeilisimme viimeisenä oljenkortena laittaa tamma ja ori samalle laitumelle joksikin aikaa. Ajatus oli riskialtis, sillä huonolla tuurilla toinen tai molemmat hevoset saattaisivat loukkaantua riitatilanteessa, mutta muutakaan keinoa ei tuntunut enää olevan jäljellä. Onneksemme Persikka ja Jack tuntuivat tulevat hyvin toimeen, joten tarhasimme kaksikkoa samaan aitaukseen seuraavan parin viikon ajan.

Persikka oli kuljetettu läheiselle klinikalle tiineystarkastukseen ja ristin niin sormeni kuin varpaanikin ja toivoin positiivista tulosta. Ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen eläinlääkäri tuli luokseni ja kertoi, että Persikka oli todellakin nyt tiinenä. Pomppasin riemuissani tuolista ja ryntäsin puhelin kourassani ulos, aikeenani soittaa hyvät uutiset samantien Jaynessille.

Ongelma ratkesi lopulta kuin itsestään, kun muutama viikko sitten sain puhelun eräältä nuorelta junioriratsastajalta, joka olisi ollut halukas kisaamaan hevosillamme. En ollut liiemmin ilahtunut ajatuksesta, että täysin ventovieras 16-vuotias tytönressukka tulisi leikkimään kuumilla kisahevosillamme, mutta siinä samassa muistin laitumella kiloja keräävän Persikan. Ehdotin tytölle, että sopivaa summaa vastaan hän voisi valmentautua Persikan kanssa ja osallistua omalle tasolleen sopiviin kisoihin tamman kanssa sillä ehdolla, että mikäli haluaisin astuttaa Persikan, vuokraussuhde päätettäisiin. Luurista kantautuvasta innokkaasta sanaryöpystä päättelin, että ehdotus oli ollut mieleinen ja pyysin tyttöä käväisemään huomenaamulla koeratsastamassa Persikan.

Ennen kello yhdeksää nuori teinityttö koputti toimiston oveen ja esitteli itsensä Marieksi ja kertoi samaan syssyyn tulleensa Persikan takia. Tamma oli jo varustettu valmiiksi, joten pyysin Marieta hakemaan tamman ja tulemaan kentälle. En aikonut sen kummemmin ohjata tytön ratsastusta, mutta halusin nähdä, minkä tasoinen ratsastaja oli kyseessä. Puhelimessa Marie oli ainakin kertonut olevansa melko kokenut hevosihminen.

Persikka liikkui kentällä totuttuun tyyliinsä ratsastajansa täydellisessä otteessa. Mariekin tuntui istuvan satulaan, kuin olisi siihen kasvanut kiinni ja olin mielissäni, että tyttö oli rohjennut soittaa. Persikka olisi muutenkin oivallinen opetusratsu kehittyvälle esteratsastajalle, sillä tamma vanhana GP-tason kilpurina selviytyisi kyllä 100-120cm esteradoista helposti ja lisäksi tamman kuuliainen luonne ei aiheuttaisi haasteita uudelle ratsastajalle. Marie ohjasi Persikan kentän keskelle kasvot innosta punaisina ja poskien puna vain syveni, kun lupasin Persikan tytölle vuokralle. Sovimme alkuun, että Marie kävisi ratsastamassa Persikkaa parisen viikkoa, ennen kuin kaksikko lähtisi kisakentille. Salaa olin asiasta lähes yhtä innoissaan kuin satulassa nököttävä tyttö, sillä olin saanut ratkaistua Persikkaa koskevan dilemmani näin helpolla.