ERJ II (12/13)

Tarjolla jalostukseen rajoitetusti
Lue lisää kasvatus -sivulta!

Sijoitukset ERJ: 60 kpl
ERJ Cup sijoitukset: 0 kpl

Pantheran varsomista ei oltu osattu odottaa tapahtuvan vielä moneen viikkoon. Siitä huolimatta nuori tammamme puski eräänä helmikuisena yönä esikoisensa maailmaan. Varsomisen oli täytynyt tapahtua aivan hetkeä ennen aamutallia, sillä tummanruunikko varsanrääpäle oli vielä aivan likomärkä, kun äkkäsin sen Pantheran karsinasta heittäessäni sinne aamusapuskoita. Huolimatta ennenaikaisesta syntymisestään, näytti tammavarsa voivan vallan mainiosti. Tallimme yllätystulokasta alettiin kutsua jo sen ensimmäisenä elinpäivänä Pikku-Myyksi, olihan varsa ainakin pienen kokonsa puolesta aivan Pikku-Myyn oloinen. Neitokaisen varsinainen nimikin muotoutui myöhemmin kummallisen lempinimen ympärille ja tamman viralliseksi nimeksi tuli lopulta Myrah of Valacchia PB, tallilaisten kesken pelkkä "Myy".

Myy on todella nimensä veroinen veitikka. Tamma on sähäkkä kaveri, joka on pahanteossa ennen kuin ennättää kissaa sanoa. Lisäksi ennenaikaisesti syntynyt Myy jäi lopulta melko pienikokoiseksi: Tammalla on korkeutta vaivaiset 155cm. Pieni koko ei tosin menoa haittaa, sillä Myy on tarhasta karkailun maailmanmestari. Muutaman kerran hoitajat ovat nähneet ruunikon ottavan vauhtia aidan ylitykseen ja kengurun lailla hyppäävä Myy onkin karannut useaan otteeseen, ennen kuin se siirrettiin niin korkeaan aitaan, ettei edes Skurvashin paras esteratsu kykenisi ylittämään kyseistä aitaa. Myy tosin karkailee edelleen ja epäilemmekin tamman konttivan aitojen alitse, koska yli se ei enää pääse hyppimään.

Tamman kanssa ei ole koskaan tylsää. Hoitaessa se on liukasliikkeinen kuin märkä saippuan pala käsissä ja hoitaja saa olla melkoinen taituri, jotta saa yltäpäältä kurassa olevan neitokaisen syksyn loskakelien aikaan puhtaaksi. Karsinassaan aktiivinen Myy ei malta seisoskella aloillaan, vaan se on jatkuvasti kyttäämässä pakoreittiä karsinan ovella, jos joku on eksynyt hoitamaan sitä karsinaan. Myyn vaeltaminen vapaana pitkin tallikäytäviä ei ole poikkeuksellinen näky ja usein kahvihuoneessa naureskellaankin, että Myy on kuin suurikokoinen tallikoira, sillä tamma viettää valtaosan ajastaan haahuillen tallikäytävillä, eikä suinkaan omassa karsinassaan.

Kotitallissaan sudennälästään tunnettu Myy on oikea syöppö, joka on ehdottoman kaikkiruokainen. Sapsuka maittaa hevoselle perinteisen ruokaympyrän ulkopuoleltakin, mistä johtuen tamman karsinassa ei voida käyttää edes normaaleja alusia, sillä ne joutuisivat ennen pitkää suurisuiselle neitokaiselle. Myyn karsinan lattiaa koristaakin sille erikseen suunniteltu pehmike, jota se ei vielä tähän päivään mennessä ole onnistunut järsimään hajalle useista yrityksistä huolimatta.

Ratsastuskentällä Myy on yhtä reipas ja eloisa, kuin sen perusluonteestakin saattaa päätellä. Ponikokoinen tamma hiihtää kentällä isompiensa ohi heittämällä jo alkukäyntien aikaan, eikä meno siitä hidastu loppukäyntejä kohden. Tamma on mukava ratsastuskaveri, vaikka se käyttäytyykin välillä melko lapsellisesti ja saattaa muunmuassa jumittaa keskelle kenttää tuosta vain tai jäädä evästelemään kentän laidalle ratsastajan huudoista, potkuista ja piiskan iskuista huolimatta. Pikku-Myy suosii satulassaan ehdottomasti pehmeäkätisiä naisratsastajajia, joilla ei ole liikakiloja kertynyt lanteille liiallisen suklaan syönnin seurauksena. Tamma tuntuu ajattelevan, ettei se linjoistaan huolehtivana pienenä neitokaisena ala kyydittämään ylensyöneitä porvareita ja siksi liian painavat ratsastajat harvemmin pääsevät nauttimaan edes alkukäynneistä Myyn tapaan.

James Wilkinsonin estevalmennus Skurvashissa, ratsastajana abyss.
Verryttelyssä Myy vaikutti vireältä ja innokkaalta. Tamman innokkuus paistoi läpi pienimuotoisena hutilointina keskittymisen puutteena. Ratsastajan rauhallisuus ja pehmeät avut saivat tamman kuitenkin nopeasti kuulolle käsillä olevasta tehtävästä. Herkkä tamma vaatii ratsastajaltaan paljon, vaikkakin vastavuoroisesti oikein ratsastettuna Myystä kuoriutuu upea ratsu. Koska valmensin Myytä ja Abyssia ensimmäistä kertaa, keskityimme harjoittamaan ratsukon yhteistyötä. Oli kuitenkin selvästi nähtävissä, että parivaljakko tunsi toisensa kuin omat taskunsa, joten valmennuksen eteneminen sujui jouhevasti. Harjoituksissa käytimme vain yhtä estettä. Tarkoituksena oli saada hevonen lähestymään estettä rauhallisesti ja hyvässä temmossa. Harjoitus näytti olevan melkoisen helppo ratsukolle, joten vaihtelimme myös lähestymiskulmaa. Nuoren tamman hyppytekniikka oli loistava, joskin se vaati vielä hieman hiomista ja ratsastajan osalta parempaa keskittymistä tamman liikkeisiin. Päätimme valmennuksen onnistuneeseen suoritukseen ja ratsukon hyvään yhteistyöhön.

James Wilkinsonin estevalmennus Skurvashissa, ratsastajana abyss.
Edellisestä valmennuskerrastani on vierähtänyt parisen viikkoa. Ratsukko on harjoitellut viime kerran tehtäviä itsenäisesti, ja tuloksia on nähtävissä. Myy on selvästi edelliskertaa rauhallisempi ja keskittyy täysillä ratsastajansa apuihin. Pientä ylireagointia apujen suhteen on havaittavissa, sillä herkkä tamma yrittää suorittaa myös aivan olemattomia apuja. Ohjeeni ratsastajalle onkin mahdollisimman yksinkertainen ratsastustyyli, eleetön ja rauhallinen. Tällä kertaa hyppäämme ratsukon kanssa myös rataa pelkän yksittäisen esteen sijaan. Tamman ensimmäiset kisat lähestyvät ja Myy aiotaan hioa huippuunsa ennen sitä. Ensimmäisen esteen lähestyminen oli totaalisesti pielessä niin ratsastajan kuin ratsunkin huolimattomuudesta johtuen. Siispä määräsin kaksikon pois esteiden parista lämmittelemään vielä hetkeksi. Kun tamma alkoi kulkea kauniisti ratsastajansa käden alla, oli parivaljakko selvästi valmis yrittämään uudelleen. Ensimmäiset pystyesteet sujuivat kuin tanssi. Kaksoiseste aiheutti pientä epäröintiä, mutta suoritus oli puhdas yhtäkaikki. Olin erittäin tyytyväinen tamman rauhallisuuteen ja kuuliaisuuteen. Ratsukolle annoin kotiläksyksi harjoitella sarjoja 80cm kokoisina.

James Wilkinsonin estevalmennus Skurvashissa, ratsastajana abyss.
Myyn ensimmäiset kisat lähestyvät huimaa vauhtia. Tamma kehityksestä voimme olla tyytyväisiä, mutta vielä on parannettavaa. Alkuverryttelyjen jälkeen kokoan kentälle kolmoisesteen, jonka ratsukko hyppää puhtaasti. En kuitenkaan ole tyytyväinen suoritukseen, sillä tamma näyttää lähestyvän sarjaa veltosti ja vailla mielenkiintoa. Hetken pohdittuani päätän pistää kaksikon tositoimiin pelkän hyppytyylin ja lähestymisten hiomisen sijaan. Nostan sarjan puomit hipomaan 140cm luokkaa ja kuten arvelinkin, on tammakin taas mukana juonessa. Myyn lennokas suorittaminen on jälleen palannut. Abyssiä on kehuminen kauniista perusistunnasta, mutta esteiden laskeutumiseen kaipaan vieläkin parempaa tarkkuutta, jotta myöhästymistä laskeutumisessa ei olisi nanosekunnin vertaa. Jotta treeneistä saataisiin kaikki ilo irti, haluan nähdä ratsukon suorittavan kokoamani uusintaradan. Ratsukko starttaa radalle vauhdikkaasti. Ensimmäisillä esteillä huomaan pientä epäröintiä, mutta radan edetessä kaksikko löytää toisensa paremmin. Aika ei ole kehno, mutta neuvon Abyssia ottamaan enemmän riskiä, mikäli hän haluaa ratsuineen kamppailla kilpailuissa voitosta. Myy hyppää hyvin kovastakin vauhdista ja hieman epäedullisemmista kulmista, joten pienellä riskilläkin puhdas rata ei ole mahdottomuus. Loppuverryttelyissä pyydään ratsastajaa vielä rauhoittamaan tamman liikehdintää rennommaksi, ennekuin lopetamme tämän päiväiset treenit.