ROERICH
KRJ I
|
Luonnekuvaus Kun suunnittelet astuttavasi tammasi, ja toiveissasi on ratsu, jonka liikkeistä löytyy voimaa ja lennokkuutta on Roerich oikea valinta. Hyvien kouluratsun ominaisuuksien lisäksi orilla helppohoitoinen luonne. Jottei ori kuulostaisi jo liian hyvältä, sanottakoon, että on silläkin omat umpiniskaiset päivänsä. Silti Roerich on aina hallittavissa, kunhan sen käsittelijä ei pienistä vastoinkäymisistä säikähdä. Karsinaansa Roerich ei aina haluaisi päästää porukkaa hääräämään (pois lukien heinä- ja kaurakuormat), mistä johtuen se saattaa joskus hieman uhitella luimistelmalla tai kääntämällä takalistonsa ovea kohden. Kunhan karsinaan vain pyrkii reippaasti sisälle ja vaikka läpsäyttää Roerichia mennessään lautaselle, kääntyy ori yleensä ihan sopuisasti ympäri. Roerich on tottunut matkustelija, eihän oria muuten olisi saatu merten yli Skurvashiin. Roerichin toimintaa katsoessa toivoo monesti, että muutama luupäinen Skurvashin elikko ottaisi mallia tämän orin käytöksestä. Roerich ei ole koskaan hangannut vastaan, kun oria on lastattu traileriin ja pitkätkin matkan luonnistuvat orilta ilman sireenin lailla huutoa tai pyörremyrskymäistä systemaattista trailerin hajottamista. Ratsastaessa Roerich rauhallinen ja oria täytyykin ratsastaa vahvasti eteen. Vaikka Roerichista on toisinaan, tai aika useinkin, vaikeahko saada vauhtia irti, ei oria kuitenkaan voi paukutella pohkeilla minkä kerkeää. Roerich vastaa pohkeeseen hyvin, ja hoitaa siirtymiset käynnistä raviin tai laukkaan jopa todella mallikkaasti. Haasteet alkavat, kun Roerich pitäisi saada pysymään halutussa askellajissa ja vieläpä tahdikkaasti. Lehmänhermoisena kaverina Roerich sopisi hyvin vaikkapa terapiaratsuksi. Jos orilla kuitenkin suunnittelee kahlaavansa GP-tason kouluohjelmia läpi, tarvitaan selkään tyyppi, joka tekee muutakin kuin katselee maisemia. Roerichilla on hyvä työmoraali, mikä tekee siitä erinomaisen ratsastettavan. Miinuksena tietenkin pieni tahmaisuus liikkeissä, mutta tämänkin vian voi panna ratsastajan taitojen piikkiin. Vauhtia kaveriin saadaan, kun kentälle pystytetään muutama este piristykseksi. Välillä oria ei olisi uskoa samaksi hevoseksi, sillä esteradalla tällä kaverilla ei liikettä tai vauhtia puutu. Roerich hyppää hyvällä tyylillä esteitä aina 120cm tasoisilla radoilla asti. Sukutaulu ja -selvitys
i. Romain tunnetaan Saksassa vaativien luokkien koulukonkarina, jonka menestys kouluradoilla on ollut kiitettävää. Orista ei kuitenkaan ole kehittynyt kansainvälisen tason kisatykkiä, sillä Romainin kapasiteetti ei aivan riitä Grand Prix tasolle, ainakaan siinä määrin, että ori pystyisi kamppailemaan kärkisijoituksista. Romainilla on kuitenkin kauniit ja harmoniset liikkeet ja oria on kehuttu nopeaksi oppimaan ja erittäin yhteistyöhaluiseksi ratsuksi. Rakenteellisesti sopuisa ori on ollut melko ahkerassa jalostuskäytössä etenkin viimeisimpinä vuosina, vaikkakaan sen kilpailumenestys ei ole ollut huippuluokkaa. Romainin periyttäjän kyvyistä ei olla vielä varmoja, sillä orin jälkikasvu on vielä sen verran nuorta. ii. Roweson on kansainvälisesti tunnettu jalostusori, jonka jälkikasvua tavataan runsaslukuisena kotimaan Saksan lisäksi myös Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa. "Row" on kantakirjattu II palkinnolle, mutta orin jalostusoikeus on pian loppumassa, eivätkä orin omistajat ole olleet aikeissa uusia lupaa. Jälkeläisiä Rowesonilla on jo kuitenkin ihailtava määrä ja useat näistä ovat perineet isänsä hyvän rakenteen. Vaikka Rowesonilla onkin mukiinmenevät liikkeet, ei orista ole ollut kilpakenttiä valloittamaan. Toisaalta esteenä on ollut myös hevosen kiivaanpuoleinen luonne, sillä ori tulee erittäin huonosti juttuun muiden nelijalkaisten kanssa. ie. Balefire myytiin yksivuotiaiden huutokaupassa synnyinmaastaan Ranskasta Saksaan Samuel Gottfried nimiselle hevosvälittäjälle. Tamma ei kuitenkaan päätynyt enää kiertoon, sillä Samuel ihastui kimoon siinä määrin, että päätti jättää tämän omistukseensa. Ratkaisu oli sinänsä odottamaton, sillä Balefirella ei ole juurikaan jalostuksellista arvoa, eikä tamma ole menestynyt kilpa-areenoilla. Toisaalta Balefirea on kuvailtu erittäin sosiaaliseksi ja jopa läheisriippuvaiseksi, joten nämä saattavat olla syitä Samuelin päätökselle pitää tamma omanaan. Mies on kuitenkin pitänyt huolen siitä, että astuttaessaan nimikkotammaansa se on saanut Saksan orikaartin valioyksilöt varsojensa isiksi. e. Taigan Avira majailee parhaillaan Riverdale Farmin tiloissa. Tamma ostettiin siittolaan jo ennen kuin se ratsukoulutus oli päässyt alkuun ja Avirasta oli tarkoitus tulla Grand Prix tason koulutaituri. Tamma ennätti kilpailla erinomaisella menestyksellä vaativissa koululuokissa kuusivuotiaaksi saakka, kunnes valitettava tapaturma pilasi sen kilpauran. Tamma lenkuttaa tapauksen jäljiltä yhä, eikä loukkaantunut jalka kestä ratsastuksen tuomaa rasitusta. Avira on kuitenkin saanut jäädä Riverdaleen siitostammaksi, sillä tamma on säyseä ja tulee hyvin toimeen muiden tammojen kanssa. Avira on myös siittolan omistajan Miken suosikki, mikä näkyy tamman hyvin hoidetussa ulkomuodossa. ei. Magwich on valjakkoon painottunut musta jättiläinen, joka on holsteiniksi rakenteeltaan poikkeuksellisen raskasluustoinen. Magwich nimi tulee useimmiten vastaan ranskalaisilla valjakkohevosilla, joten Roerichin kaltaisilla saksalaissyntyisillä kouluratsuilla nimi on todellinen harvinaisuus sukutaulussa. Tällä hetkellä Ranskassa vaikuttava Magwich on menestynyt valjakkohevonen, mutta oriin poikkeuksellisen puhtaat ja irtonaiset liikkeet ovat viime vuosina herättäneet kiinnostusta myös kouluratsastuspiireissä ja näin ollen Magwich on saamassa jalansijaa tällä osa-alueella jalostuspuolella. ee. Firrense tai tutummin Rene, ostettiin Farraganin siittolaan tamman ollessa kahdeksanvuotias. Ruunikko Rene on kilpaillut harvakseltaan vain helpoissa koululuokissa ja viime vuosina tamman kanssa ollaan keskitytty ainoastaan siitospuoleen. Firrensen lähisuku on täynnä vahvaa ja menestyksekästä koulusuorittajaa, joten senkin vuoksi Renen suhteen ollaan keskitytty jalostuspuoleen. Tällä hetkellä Firrensellä on kuusi jälkeläistä, joista kaksi vanhinta kisaa kotimaassaan Saksassa kansallisella tasolla. Firrense oli yksi ensimmäisiä saksalaistammoja, joka astutettiin valjakko-ori Magwichilla ja juuri kyseisestä yhdistelmästä syntynyt Taigan Avira oli erittäin lupaava kouluratsu, ennen vakavaa onnettomuutta. Jälkeläiset
NJ näyttelyt (vain sertit)
Kilpailukalenteri (41 sijoitusta)
Päiväkirja 20.06.2012 - Roerich saapui Skurvashiin karvaa vaille neljävuotiaana. Ori hankittiin pieneltä, mutta maineikkaalta Anabell Starkin omistamalta holsteinsiittola Taigasta, joka sijaitsee Pohjois-Saksassa. Ori sattui silmiini puhtaasti vahingossa, sillä olin ajankulukseni selaamassa netin ihmeellisiä syövereitä ja nuoren orin myynti-ilmoitus tupsahti kuin vahingossa näytölle. Myönnettäköön tässä vaiheessa, että olin päätynyt kyseiselle myyntifoorumille puhtaasta uteliaisuudesta ja nähtyäni kuvat Roerichista, en saanut oria mielestäni. Olin jo seuraavana päivänä myynti-ilmoituksen nähtyäni pakannut välttämättömät tavarat matkalaukkuun ja ottanut lennon Saksaan. Taigan omistaja Anabell oli minua vastassa lentokentällä ja matka farmille taittui nopeasti naisen kerratessa Roerichin sukuhistoriaa. Perille saavuttuamme nautimme hyviin tapoihin kuuluen kupposet kahvia, ennen kuin lähdimme talliin katsomaan reissun päätähteä. Hörpin tulikuuman kahvini kiduksiini sellaista vauhtia, että huvittunut Anabelltotesi, että meidän oli parasta lähteä talleille, ennen kuin polttaisin suuni lopullisesti. Roerich odotti meitä karsinassaan valmiiksi satuloituna, enkä voinut kuin ihailla nuoren orin tummana kiiltelevää karvapeitettä. Avasin karsinan oven ja siinä samassa nuori Roerich käänsi minulle takapuolensa. Vilkaisin nopeasti vieressäni seisovaan naiseen, joka kehotti minua läppäisemään oria perskarvoille, jotta se kääntyisi. Temppu toimi ja samassa Roerich tapitti minua silmästä silmään. Nopean koeratsastuksen jälkeen olin kuin myyty. Vaikka Roerich olikin hieman nihkeä liikkumaan, pieni patistaminen korjasi vian ja orissa tuntui selvästi olevan ainesta. Yksi asia, mihin kiinnitin tyytyväisenä huomiota oli se, että orille oli selvästi opetettu perusasioiden ohessa tallitapoja. Toisinaan potentiaalisia kilpahevosia harjoitettiin vain ensin mainitulla osa-alueella ja siksi omassa tallissakin majaili kasapäin päästään lahoja, vaikkakin lahjakkaita yksilöitä. Kauppakirjaa allekirjoittaessani ajattelin, että mikäli ori floppaili kisaradoilla, saisi siitä ainakin oivallisen, vaikkakin kalliin, sunnuntairatsun omiin huveihin. 30.06.2012 - Vaikka Roerichin matka Saksasta Skyen saarelle olikin pitkä ja varmasti orille raskas, selviytyi Roerich matkasta moitteettomasti. Anabell oli kehunut oria maltilliseksi matkamieheksi, mutta yhäkin orin viilipyttymäinen käytös läpi matkan jaksoi ihmetyttää minua. Purkaessamme oria ulos trailerista Roerich peruutti ulos kopista kaasu pohjassa, mutta pysähtyi sitten kuin seinään tuntiessaan riimunnarun kiristyvän otteen. Roerich seisoa tapitti valppaana korvat hörössä tuulen pieksämällä pihamaalla, haistellen sieraimet levällään uuden kotinsa tuoksuja. Kevyt nykäisy narusta sai oriin taas liikettä ja suuntasimme uuden tulokkaan kanssa kohti tallia. Olimme varanneet Roerichille karsinan tallin keskivaiheilta, kahden tallin vanhuksen, Magorianin ja Danse Baroquen välistä. Tallipoikamme, jonka nimen olin päässyt unohtamaan, antoi vielä loppusilauksen orin uudelle majapaikalle ja niin Roerich oli valmis muuttamaan uuteen kotiinsa. Uuden tulokkaamme naapuriasukit ovat luonteeltaan hieman kovapäisempiä luuskia kuin herrasmiesmäinen Roerichimme, joten orin sijoittaminen kahden riitapukarin väliin vaikutti ensihetkestä lähtien fiksulta päätökseltä. Roerich nuuhkaisi muutaman kerran kaltereiden välistä uusia naapureitaan ja keskittyi sen perästä rouskuttamaan iltaheiniään. Suunnistaessani tallin toimistoon huikkasin vielä Jorgelle (uusi tallipoikamme jonka nimeä en aikaisemmin muistanut) käskyn parkkeerata trailerimme omalle paikalleen, kottero kun pönötti keskellä pihamaata tukkien kaikki mahdolliset kulkuväylät. Toimistossa kaivoin esiin kalenterini ja tein sinne tilaa Roerichin koeratsastukselle. Tai olinhan jo aiemmin orin testannut, mutta tällä kertaa tarkoituksena olikin tarkoitus kartoittaa orin kuntoa, vahvuuksia ja heikkouksia. Uusimmat hankintamme ratsastamme omistajien kesken aina mahdollisuuksien mukaan itse, vaikka kaikki ratsuttajamme ovatkin toinen toistaan kyvykkäämpiä. Huomisesta tulisi kiireinen ja pitkä päivä, joten pikaisen aikataulun kartoituksen jälkeen suuntasinkin kohti päärakennusta ja sametinpehmeitä lakanoita. 04.07.2012 - Kellon lyödessä lähemmäs kymmentä aamulla suuntasin askeleeni kohti Roerichin karsinaa. Ori oli virkeänä ovella vastassa korviaan höristellen, mutta kun aloin hapuilla karsinan lukkoa käänsi ori takamuksensa tuttuun tapaan kohti ovea. Reipas paukautus orin lihaksikkaalle takalistolle sai sen kuitenkin väistämään ja pääsin nappaamaan Roerichin tallikäytävälle satuloitavaksi. Hyväkäytöksinen ori seisoi aloillaan kuin suolapatsas, eikä ori viitsinyt edes pahemmin pullistella satulavyötä kiristettäessä. Hetken kuluttua iskin kuupan päähäni ja suuntasin orin kanssa ulkokentälle. Ori liikkui tapansa mukaisesti hieman tahkeasti, mutta reipas ote ratsastukseen sai Roerichin paremmin kuulolle ja ori vaihtoi kakkosvaihteelta jopa kolmoselle. Hikikarpalot valuivat pitkin otsaani patistaessani Roerichia parempaan tahtiin. Orin kanssa sai todellakin tehdä töitä tosissaan, jotta sen liike pysyi vaaditulla tasolla. Vasemmalla kierroksella Roerich vaikutti hieman kankealta, joten ratsastuksen jälkeen rustasin orin omaan liikuntapäiväkirjaan merkinnän notkeuden parantamiseksi. Treenin jälkeen päästin Roerichin tarhaan nauttimaan kesäilmasta ja suuntasin itse takaisin talliin varustamaan seuraavaa hevosta.
virtuaalihevonen - a sim-game horse | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
