Nimi	Redwall Pearlwhite	Syntymäaika	01.03.2015, 10-vuotias (VHKR)
Rotu	Hannover	Säkäkorkeus	163 cm
Painotuslaji	Kouluratsastus	Koulutustaso	Ko: Grand Prix
Sukupuoli	Tamma	Rekisterinumero	VH15-011-0285
Omistaja	VRL-01272, Redwall	Kasvattaja	Redwall, VRL-01272

Pearlwhite on erittäin ärhäkkä tamma, jota ei pidä turhaan ärsyttää. Hoitajat ovat jo aikoja sitten oppineet olematta kiusoittelemasta tätä tyttöä, sillä Perla antaa taatusti samalla mitalla takaisin. Tamma tarvitsee rauhallisen hoitajan, joka hoitaa perushoitotoimenpiteet kiirettä ja rauhallisesti. Äkkinäisistä liikkeistä Perlalla saattaa napsahtaa pahemman kerran ja huolimattomien hoitajien käsivarsia koristavat yleensä erittäin komeat mustelmat, kun Perla on päässyt herkuttelemaan tosissaan. Harjatessa tamma osaa seisoa kiltisti paikoillaan, mutta neiti vaatii edelleen hoitajaltaan rauhallisia liikkeitä. Hyvinä päivinään Pearlwhite on oikein mieluinen hoidokki, mutta kun tammalla on huono päivä, se on täysi hirviö.

Yleensä Perlan huonot päivät sattuvat lähes yksiin kiiman kanssa ja hoitajat huomaavat heti aamun ensitunneista alkaen, milloin tamma on ärhäkällä tuulella. Perlan karsinaan ei ole asiaa ilman aamukauroja, sillä kärtyinen tyttö tunkee siekailematta ulos karsinasta ja talloo hoitajan jalkoihinsa, jos tämä ei ole varuillaan. Vaikka karsinaan tulisin kaurojen kanssa, Perla saattaa siltikin yrittää tehdä ilkeitä jekkuja tai toisinaan, kuten sillä on tapana, se käy suoraan kiinni hoitajan käsivarteen.

Eläinlääkäriä Perla pelkää kirjaimellisesti kuollakseen, eikä tamma uskalla liikauttaa eväänsäkään, kun lekuri on maisemissa. Tamman pääpuolessa on yleensä joku hoitaja rauhoittelemassa levotonta tammaa, joka soutaa ja huopaa puolelta toiselle, kun eläinlääkäri lähestyy. Rokotusten aikana Pearlwhite seisoo paikallaan kuin patsas ja sivustakatsoja voi helposti kuulla tamman sydämen pamppailevan tuhatta ja sataa. Matolääkkeen kanssa Perla yleensä jo uskaltaa hieman kapinoida vastaan, mutta vastarinta on lähes naurettavan pientä, ainakin kokeneen eläinlääkärin mielestä. Kengittäjän kanssa Perlalla ei puolestaan ole ongelmia, tosin liukasliikkeisenä ja levottomana tammana Perla ei kuulu kengittäjän lempiasiakkaisiin.

Ruunikon tamman vaihtelevasta mielialasta voisi kuvitella Perlan olevan toisinaan hankala saada lastatuksi traileriin, mutta päin vastoin, kokenut kisaratsu astelee ramppia ylös samalla itsevarmuudella, kuin omaan tuttuun karsinaansakin. Pearlwhite on huonoista puolistaan huolimatta myös mitä loistavin kilpakumppani, sillä tamman hermot ovat silkkaa jäätä, eikä Perla ole koskaan menettänyt hermojaan esimerkiksi kisapaikan ruuhkaisella lämmittelyalueella tai säikkynyt katsomosta kuuluvaa melua ja salamavalojen räiskettä.

Sukutaulu ja -selvitys

i. Poulsard KRJ II	ii. Vester musta, 170 cm	iii. Theodor II
		iie. Priska
	ie. Kasimira punaruunikko, 169 cm	iei. Gottschalk
		iee. Aloisia
e. Jaqueminot KRJ II	ei. Ingemar punaruunikko, 171 cm	eii. Ignaz
		eie. Winfriede
	ee. Renate punaruunikko, 169 cm	eei. Volker
		eee. Edeltraud

11.04.2015 - Olin miettinyt hyvin tarkkaan, missä, miten ja kuinka Pearlwhiten ensimmäiset kisat olisi hyvä käydä. Lopulta, kun sopivaa paikkaa lähistöltä ei löytynyt, klikkailin osallistumisen Concorrenzan kouluratsasuskilpailuihin. Ilmoittautumisaikaa kisoihin ei ollut enää paljon jäljellä ja mielessäni toivoin, ettei niukkaan osallistujalistaan tulisi enää jatketta.

Toiveeni olivat käyneet toteen, kun ilmoittautumista tehdessäni totesin, että Perlan luokkaan osallistujia oli ainoastaan kaksitoista kappaletta, siis yksitoista ratsukkoa minun Perlan lisäksi. Meillä olisi hyvät mahdollisuudet päästä palkintosijoille ja lyhyempi osallistujalista tarkoitti myös sitä, ettei kisapaikalla tarvitsisi viettää aikaa loputtomiin.

Pearlwhite ei ollut aivan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä Concorrenzan kisoissa, vaikka ne olivatkin tamman viralliset ensimmäiset. Olimme käyneet tamman kanssa ahkeraan harjoituskoulukilpailuissa hakemassa kisatuntumaa ja tottakai totuttelemassa kisa-alueen tunnelmaan. Muutamissa näyttelyissäkin Perlan kanssa oltiin pyörähdetty, mutta tamman ulkoinen olemus ei selvästikään ollut ollut tuomareiden mieleen. Perlan kanssa saataisiin keskittyä siis pelkkään kouluradoilla pyörimiseen. Harjoituskilpailuista ja näyttelyistä oli kuitenkin ollut selvästi hyötyä, sillä nuori tamma käyttäytyi ensimmäisissä kilpailuissaan mallikkaasti (itseasiassa paljon paremmin, kuin ne pari kammotusta, jotka järjestivät maneesissa pienen shown) ja tuomariston valvovien silmienkin alla Perla kykeni keskittymään ainoastaan ratsastajaansa ja tekemään lähes täydellisen suorituksen.

15.05.2015 - Pearlwhite oli astutettu heti ensimmäisen kiiman tultua omalla kasvatillamme Redwall Galedeepilla. Itse astutus oli sujunut ongelmitta ja hevoset olivat osanneet hoitaa asiansa, kun ne oli päästetty päiväksi samalle laitumelle. Itseasissa, peräti yksi ainut kerta samojen aitojen sisäpuolella oli riittänyt ja eläinlääkäri oli pian todennut Perlan tiineksi.

Valitettavasti Perlan tapauksessa ainoastaan astutus osuus oli ollut helppo. Tamman vatsan kasvaessa sen mielialat olivat alkaneet heitellä ja Perlasta oli tullut täydellinen kävelevä katastrofi jo muutaman kuukauden tiineyden jälkeen. Ratsastaminen Perlalla jouduttiin lopettamaan jo kauan ennen kuin se olisi ollut oikeasti pakko, kun tamman selässä ei yksinkertaisesti tahtonut kukaan enää pysyä. Viimeinen niitti oli se, kun hormoonihuuruissaan oleva Perla oli saanut hepulikohtauksen ja heittänyt valtavan pukkisarjan päätteeksi erään ratsuttajamme päin kentän puuaitaa ja ratsastaja vietiin ambulanssilla sairaalaan. Tilanteesta selvittiin säikähdyksellä, mutta tapahtuman jälkeen Perlan kanssa siirryttiin juoksutukseen liikuntamuotona.

Varsomisen lähestyessä Pearlwhitella aloivat puolestaan jalkaongelmat. Kaikki liikunta tuli eläinlääkärin määräyksestä täyskieltoon kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Perlan jo valmiiksi huonot hermot tuntui ratkeavan lopullisesti, kun tamma käytännössä suljettiin karsinaansa ja viimeiset ajat tammaa hoidettiinkin aina useamman hoitajan voimin. Kaiken kukkuraksi Perlan varsa oli väärässä asennossa, eikä se kääntynyt oikein päin silloinkaan, kun tamma viimein aloitti varsomisen. Onneksi eläinlääkäri oli ollut tietoinen asiasta ja oli ollut päivystämässä lähettyvillä, joten hengenvaaralliselta tilanteelta vältyttiin ja lopulta Perla varsoi kuin varsoikin terveen orivarsan.