Nimi	Redwall Juniper	Syntymäaika	20.11.2015, 9-vuotias (OI)
Rotu	Hannover	Säkäkorkeus	169 cm
Painotuslaji	Kouluratsastus	Koulutustaso	Ko: Grand Prix
Sukupuoli	Ori	Rekisterinumero	VH17-011-0279
Omistaja	VRL-01272, Redwall	Kasvattaja	Redwall

Juniper ei totisesti ole ori, jonka voi rauhallisin mielin laskea pikkutyttöjen rapsuteltavaksi. Juno on nimittäin toisinaan varsinainen sirkustelija, eikä suurikokoisen orin kanssa ole leikkiminen, kun homma alkaa karata käsistä. Kokeneiden hoitajien kanssa ori ei koskaan ole aiheuttanut vaaratilanteita ja uusia tallityttöjä ja -poikia varoitetaankin orin käyttäytymisestä aina etukäteen. Juno käyttäytyykin herrasmiesmäisesti napakasti toimivan ihmisen kanssa, joka ei hätkähdä orin temppuilusta sitten hippuakaan.

Ratsastaessa Juniper toimii loistavasti normaaliavuilla, mikä on mukavaa vaihtelua verrattuna hevoseen, joka reagoi pienimpäänkin hipaisuun. Ori on ratsastajalleen kuin unelma silloin, kun sekä hevonen että ratsastaja ovat samalla aallonpituudella. Juniperilla on upean lennokkaat ja sulavat liikkeet, ja monet Redwallissa oria kokeilleet huippuratsastajat ovat kehuneet orin maasta taivaisiin (vinkaten myös olevansa kiinnostuneita mikäli oria tarjotaan myytäväksi).

Juno on melko innokas ottammaan laukkaspurtteja ja ratsastaja saakin olla orin kanssa tarkkana, ettei se päätä omin päin sännätä laukalle. Ohjiin ei tässä tapauksessa auta jäädä roikkumaan, sillä ori painaa tällöin eteenpäin kuin höyrykone. Suositeltavaa onkin tehdä sarja napakoita puolipidätteitä ja ohjata Juno ympyrälle, jos vain suinkin mahdollista. Juniper nauttii maastoilusta ja orilla pyritäänkin käymään metsässä muutaman kerran viikossa, jotta se saa purettua valtavaa energiamääräänsä.

Kuljetus ei Junolle ole koskaan ollut ongelma. Rohkea ori astelee ramppia ylös kahta kertaa miettimättä, mikä on todella arvokas ominaisuus paljon kisoissa käyvälle hevoselle. Kisapaikalla ori on normaalia vireämmän oloinen, mutta hermostuneeksi oria ei voi silti haukkua. Kisoissa ori suoriutuu aina parhaansa mukaan kisasi se sitten minkälaisessa paikassa tahansa. Mikäli ratsastaja on Junolle oikea, ei orin hyvää suoritusta tarvitse epäillä lainkaan.

Sukutaulu ja -selvitys

i. Jumanji KRJ I, KTK II, PSB II	ii. Juvenile punaruunikko, 170 cm	iii. Jadrien
		iie. Shosanna
	ie. Hammersfort Kayla ruunikko, 164 cm	iei. Karadhas
		iee. Starberry Sling
e. VIR MVA Ch Shoshone Falls KRJ I, KTK II	ei. Shortcut mustanruunikko, 167 cm	eii. Samson IV
		eie. Blackhall Maya
	ee. Adriane Falls tummanruunikko, 165 cm	eei. Arthur White
		eee. Ghana

26.11.2015 - Juniper oli saanut olla poikkeuksellisen pitkään emänsä hoivassa ja ori vieroitettiin vasta lähes vuoden ikäisenä. Tavallisesti Redwallissa varsat vieroitettiin noin kuuden kuukauden iässä, riippuen siitä, kuinka paljon samaan aikaan tallille oli varsoja syntynyt. Osasyy tavallista pidempään vieroitusaikaan oli se, että Juniper oli syntynyt loppuvuodesta, eikä meillä näin ollen ollut kiirettä vieroituksen kanssa. Toinen syy oli se, ettei Redwalliin ollut syntynyt samoihin aikoihin muita varsoja, joten emme raaskineet tarhata orivarsaa yksikseen.

Juniperin vieroitus emästään Shoshone Fallsista tehtiin asteittain. Päädyimme kyseiseen ratkaisuun siksi, että Juniper oli ainut marraskuulla syntynyt varsa, emmekä hennoneet tarhata nuorta oria kylmiltään yksikseen. Tavallisesti vieroitus hoidettiin Redwallissa niin sanotusti kerralla, eli nuoret varsat jätettiin omalle tutulle laitumelle, kun taas tammat vietiin kuulo- ja näköyhteyden ulottumattomiin varsoistaan.

Juniperin vieroitus aloitettiin jättämällä ori yksin tuttuun varsomiskarsinaan, jossa se oli Shonan kanssa ollutkin ja tamma vietiin öiden ajaksi takaisin omaan karsinaansa tallin toiseen päähän. Päivisin kaksikko sai edelleen laiduntaa yhdessä noin viikon ajan, kunnes erotimme tamman ja varsan aidalla toisistaan. Juniper otti vieroittamisen yllättävän hyvin ja toisen viikon laidunnettuaan näköyhteyden päässä emästään, pystyimme tekemään lopullisen vieroituksen ja Shona siirrettiin laiduntamaan takaisin muiden tammojen kanssa. Juniperin vieroittaminen onnistui kaikenkaikkiaan hyvin, sillä varsan ruokahalu säilyi hyvänä koko vieroitusprosessin ajan, eikä se näyttänyt stressaantuvan tilanteesta läheskään niin paljon, kuin kertavieroittamisen kokeneet varsat Redwallissa.

Päätös oli ollut Junon kanssa hyvä. Aavistuksen häseltäjämäinen Juno oli ensimmäisissä kisoissaan kuin lentoon lähdössä, sillä kaikki sen ympärillä tapahtuvat asiat, liikkuvat ihmiset ja vieraat hevoset söivät sen keskittymiskykyä ja kiihdyttivät nuorta oria. Tästä syystä itse kisasuorituskaan ei Juniperin kanssa mennyt aivan nappiin, sillä muutamaan kertaan Juno unohti kuunnella ohjeitani ja siirtymiset tapahtuivat auttamatta myöhässä, mikä selvästi sai tuomarit antamaan meille suorituksestamme miinusta. Jo lämmittelyn aikana aavistin, että Juniperin kanssa saattaisi ilmetä haasteita kehässä, sillä Juno tuntui melkoisen kiihtyneeltä ja lämmittelyn aikana ori painoi melkoisesti ohjille.

Yllätyksekseni ohjelman alku sujui ongelmitta ja Juno toimi kuin ajatus. Ohjelman puolivälin paikkeilla Juno tuntui kuitenkin kuumuvan melkoisesti ja ravista siityminen harjoituslaukkaan tapahtui melkoisella vauhdilla. Jouduinkin sahaamaan oria suusta melkoisesti, että sain sen hidastettua lävistäjältä harjoitusravin kautta käyntiin. Onneksemme ohjelma oli suuniteltu siten, että laukkaosuus päättyi lävistäjälle, sillä kulman tullessa vastaan Junon vauhtia oli helppo hillitä. Loppusijoituksemme oli Juniperin ensimmäisissä kisoissa seitsemäs sija, mikä ei ollut yhtään huonommin, kun ajattelee, ettei orilla ollut aikaisempaa kilpakokemusta laisinkaan.

23.09.2017 - Juniper oli viime aikoina jäänyt melko vähäiselle huomiolle ja tästä syystä olin päättänyt lähteä orin kanssa pitkälle maastoretkelle viikonlopun kunniaksi. Lauantaipäivä oli ollut muutoinkin tavallista rauhallisempi Redwallissa, joten sallin itseni lähteä rentouttavalle maastoreissulle Junon kanssa ja jättää pakolliset nuorten hevosten ratsuttamiset tallihenkilökunnan vastuulle.

Juno odotteli minua valmiina tarhan portilla, kun saavuin sinne orin varusteiden kanssa. Vaikka oli vielä syyskuu, sää oli poikkeuksellisen kylmä ja lämpömittari näytti paria miinusastetta. Tämän vuoksi satula jäikin lopulta aidan päälle lepäämään ja päätin lähteä Junon kanssa ilman satulaa maastoilemaan. Ideassa oli tottakai riskinsä, sillä Juno oli ollut vähällä liikutuksella parisen viikkoa, joten orilla olisi varmasti todella paljon ylimääräistä energiaa, jonka se epäilemättä purkaisi maastossa. Luotin kuitenkin orin hyvään käytökseen ja uskoin, että selviäisimme takaisin tallille ilman haavereita.