Historiaa Saksalaisen Gretschen Spiz siittolan kolmivuotiaat kasvatit olivat juuri tulleet myyntiin ja selasin arvostetun siittolan nettisivuilla myytäviä kasvatteja, kunnes silmiini osui myynti-ilmoitus Dreamfyre tammasta. Punainen kolmivuotias teki minuun vaikutuksen, joten soitin siittolan omistajalle Waldo Spitzille ja sovin tapaamisen. Eloisa Dreamfyre laukkasi liinassa hallitusti, häntä vinhasti pyörien. Samalla, kun katselin nuoren tamman juoksutusta, Waldo kertoi minulle tamman taustoista. Olin entistä vaakuuttuneempi nuoren Dreamfyren ostosta ja viimeisen silauksen päätökselleni teki sen, kun näin Dreamfyre hyppäävän irtohypityksessä metrin korkuisia esteitä hyvällä ja varmalla tekniikalla. Tamman hinta oli suolainen, mutta epäilemättä Dreamfyre olisi hintansa väärti. LuonnekuvausDreamfyre on perusluonteeltaan leikkisä tamma. Fyria on juurikin näitä tapauksia, jotka aiheuttavat omistajalleen harmaita hiuksia. Tamma on kyllä periaatteessa ihan kiltti hoidokki, mutta se ei jaksaisi olla hetkeäkään paikallaan ja tuhoaa ympäristönsä täysin, jos sille annetaan siihen tilaisuus. Sanomattakin taitaa olla selvää, että Fyrian ulottuville ei jätetä harjapakkia tai muitakaan varusteita. Jos hevoselle vain voisi diagnosoida ADHD:n... Elämämme Skurvashin suurella tilalla tuskin pääsee kääntymään tylsäksi ja yksitoikkoiseksi, siitä Dreamfyre pitää huolen. Tamma on paatunut karkuri, emmekä vielä ole keksineet minkälainen tarha saisi pidettyä tamman sisällään. Pelkästä sähkölanka-aidasta tamma juoksee läpi heti kun siitä siltä vain tuntuu. Kovakaan sähkövirta ei vielä ole pidätellyt tätä kahlekuningatarta. Puuaidatusta tarhasta Fyria pääsee yli hyppäämällä - onhan tammalla ratsastajankin kanssa kapasiteettia 160cm radoille, joten tarhasta pois hyppääminen ei ole ongelma laisinkaan. Tällä hetkellä Fyrian oma henkilökohtainen tarha on lähes kaksi metriä korkea ja erittäin hullunkurisen näköinen siitä syystä, että aitaukselle on jälkikäteen naputeltu lisää korkeutta tamman tultua entisestä yli. Huomioimisen arvoista Fyrian tarhauksessa on myös se, että aidan on alettava ihan ruohonjuuri tasolta, sillä olemme myös todistaneet aidan alituksen keinona päästä vapauteen. Kaikesta tästä järjettömästä karkailuista on kuitenkin oma hyötynsä, sillä Dreamfyre on eittämättä yksi tallin varmimmista ruusukehaista. Kapasiteetti ei tältä tammalta lopu kesken, sillä 160cm esteilläkin ilmavaraa jää monesti reiluhkosti. Ratsastajan haasteena on saada tamma keskittymään suoritukseen, sillä toisinaan hyvin alkanut suoritus voi mennä mönkään Fyrian huomion kiinnittyessä toisaalle. Onneksemme Dreamfyre rakastaa ylittää esteitä, joten tamman huomion kiinnittäminen esteiden ylittämiseen ei ole mikään mahdoton tehtävä. Fyrian esitykset esteradoilla ovat poikkeuksetta energisiä ja vauhdikkaita. Fyrian lastaaminen traileriin joko sujuu tai sitten ei. Emme ole vielä päässeet tamman ajatuksenjuoksusta perille, sillä toisena päivänä tamma kapuaa koppiin ilman sen suurempia ongelmia ja seuraavalla kerralla sen saa kiskoa koppiin lähes väkipakolla. Kun Dreamfyre on saatu traileriin saakka, ei sen kanssa ole sen suurempia ongelmia. Fyrialla ei ole tapana möykätä matkustamisen aikana, mutta heinäverkko on syytä pitää trailerissa joko täytenä tai ei mukana ollenkaan. Muuten Fyria askartelee verkon aikansa kuluksi aivan uuteen uskoon. Sukutaulu ja -selvitys
i. Sunset Street on kyvykäs hyppääjä, joka on erikoistunut kilpailemaan Puissance-luokissa. Orin hyppyennätys on huima kaksisataakymmenen senttimetriä. Vaikka Sunset Street on epäilemättä loistava hyppääjä, ratana ori on suorittanut ainoastaan 140cm luokkia, sillä suurikokoinen ori on radalla jäykkä, eikä se ole suoritunut mainittavasti suurilla radoilla teknisistä haasteista. Punaruunikolla orilla on kuitenkin kiistatta hyppyvoimaa, joten heikohkoista kisatuloksista rataesteillä huolimatta Sunset Street on ollut suosittu jalostusori. ii. Sarcos suoritti viisivuotiaana kolmenkymmenen päivän testin kiitettävin pistein ja sai näin ollen myös jalostusoikeuden holsteinien kantakirjaan. Crawlodgen siittolan omistama Sarcos kilpaili rataesteillä kansallisella tasolla saakka ja mustanruunikko oria on kehuttu laajalti sen varmasta hyppytekniikasta ja rohkeasta luonteesta. Sarcos on siittänyt toistasataa varsaa, mutta valitettavasti Sarcos ei ainakaan toistaiseksi ole osoittautunut mainittavan hyväksi periyttäjäksi. ie. Bettina ostettiin Crawlodgen siittolan siitostammaksi tamman ollessa yhdeksänvuotias. Ennen siitostamman uraansa Bettina kilpaili satunnaisesti helpoissa koulu- ja esteluokissa, joten tamman saavutukset kisaradoilla eivät ole mainittavia. Luonteeltaan Bettinaa on kuvailtu rauhalliseksi ja säyseäksi ja näitä piirteitä se on periyttänyt myös jälkeläisilleen. Bettinan kuudesta varsasta tunnetuin on ehdottomasti puissancen parissa menestystä niittänyt ori Sunset Street. e. Dream of Me on Gretschen Spiz siittolan oma kasvatti ja punarautias tamma on tallin yksi johtavista siitostammoista. Neljävuotiaana holsteinien pääkantakirjaan hyväksytty Dream of Me on antanut hyviä näyttöjä rataesteillä 130cm luokissa saakka ja lisäksi sähäkkä tamma taipuu kouluradoilla vaativissa luokissa saakka hyvin prosentein. Dream of Men jälkeläiset ovat vielä nuorehkoja, joten tamman periyttäjän kyvyistä ei ole vielä varmuutta. ei. Crocodile Dandy on raamikas ja rataesteillä erinomaisesti menestynyt ori, joka on tehnyt kilpauransa pääosin rapakon takana Yhdysvalloissa. Grand Prix tason esteratsua on kuvailtu luonteeltaan kuumaksi ja tästä syystä Crocodile Dandyn kisasuoritukset ovat olleet vaihtelevia. Orin parhaana saavutuksena voitaneen pitää Yhdysvaltojen mestaruuskisojen toista sijaa. Crocodile Dandyn jälkeläisiä tavataan jonkin verran myös Euroopassa, sillä punarautias ori sai Saksassa jalostusoikeuden kausille 2009-2010. ee. Dorothea on ranskalaissyntyinen tamma, joka ostettiin Gretschen Spizin siittolaan Berliinin hevoshuutokaupasta tamman ollessa kolmevuotias. Arvostetusta suvusta polveutuva tamma on käynyt kisaradoilla antamassa vain tarvittavat näytöt siitostamman uraa varten, näyttelyissä puolestaan Dorothea on kunnostaunut huolella ja punainen tamma on ollut todellinen sertihai. Vaikka Dorothean suku on painottunut vahvasti esteillä, on näyttäväliikkeisen Dorothean jälkeläisistä osa kunnostautunut myös kouluradoilla. Jälkeläiset
NJ näyttelyt (vain sertit)
Kilpailukalenteri (40 sijoitusta)
Päiväkirja 01.01.2016 - Viime yön aamun tunteina Dreamfyre oli varsonut esikoisensa, terveen ja hyväkuntoisen orivarsan. Olimme saaneet jännittää varsomisen onnistumista ja uuden varsan terveyttä, sillä Fyrian kantoaika ei ollut mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Olimme olleet siinä uskossa, että vauvavatsa olisi jotenkin hidastanut Fyrian liikkeitä ja hormonituotanto rauhoittanut tamman perusluonnetta. Olimme kuitenkin olleet täysin väärässä. Fyria tuntui olevan täysin entisellään ja juuri virhearviostamme johtuen tammalle ja sen vatsassa kantamalle varsalle olisi voinut käydä todella huonosti muutama kuukausi sitten. Fyrian vauvavatsa oli jo todella näkyvä, eikä tammalla oltu hetkeen enää ratsastettu juuri siitä syystä, ettei satulavyö enää mahtunut tamman suuren vatsan ympärille. Virtaa täynnä oleva tamma tarvitsi kuitenkin liikuntaa tai ainakin edes kunnon jalottelua, joten olimme pidentäneet Dreamfyren tarhausaikoja huomattavasti. Juuri poikkeavan järjestelyn vuoksi eräs työntekijmmämme oli tarhannut Fyrian suurempaan puuaitaukseen, koska kelit olivat olleet vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät ja Fyrian oma tarha oli pelkkää kuravelliä. Alkuun kaikki näytti sujuvan hyvin, Fyrialla oli uudessa tarhassa puuhailtavaa suuren heinäkasan kanssa, eikä tamma näyttänyt merkkejä pitkästymisestä. Iltapäivällä olin kantamassa tammalle vettä tarhaan, kun sain todistaa Fyrian pakoa uudesta tarhastaan. Tamma otti kunnolla vauhtia, ennen kuin loikkasi uuden tarhansa aitauksen yli. Sydämeni jätti epäilemättä ainakin kaksi lyöntiä väliin, kun verkkokalvoilleni porautui kuva Dreamfyren valtavan vatsan heilahtelusta tamman hypätessö vapauteen. Vesiastia jäi niille sijoilleen ja juoksin ottamaan Fyrian kiinni. Talutin tamman talliin ja soitin välittömästi eläinlääkärille, joka tuli tarkastamaan Dreamfyren ja syntymättömän varsan voinnin. Onni onnettomuudessa, Fyria ei ollut eläinlääkärin arvion mukaan loukannut itseään tai kantamaansa varsaa hypätessään ulos tarhasta. Eläinlääkäri suositteli kuitenkin välttämään tämän kaltaisia vahinkoja ja sen tiesin kyllä sanomattakin. Koska Fyrian kantoaika oli jo lähes lopuillaan, eläinlääkärin arvion mukaan ei ollut enää järkevää lähteä ultraamaan Fyrian vatsaa, vaan lopullinen arvio mahdollisesta vahingosta saataisiin sitten, kun tamma olisi varsonut. Eläinlääkärin poistuttua paikalta kokosin tallihenkilökunnan paikalle ja ilmoitin, että Fyria liikutettaisiin ja "tarhattaisiin" maneesiin, kunnes varsa olisi syntynyt. 31.10.2017 - Nakkelin turhautuneena Fyrian varusteita autoon. Takana oli juuri kova pettymys pieleen menneestä ERJ Cup suorituksesta, sillä Fyria oli sijoittunut luokassaan vasta viidenneksitoista. Okei, kisassa oli ollut mukana karvan alle sata ratsukkoa, mutta siitä huolimatta kihisin kiukusta. Kaksi pudotusta sarjaesteellä oli ratkaissut sijoituksemme ja olimme tippuneet kärkikahinoista seuraavalle kymmenykselle sijoituksissa. Virheet radalla eivät suoranaisesti olleet Dreamfyren, sillä tamma oli suoriutunut radasta loistavasti aina siihen saakka, kunnes sen huomio oli kiinnittynyt katsomoon. Tottakai tamma oli temppuillut juuri radan viimeisillä esteillä, eli kolmoissarjalla. Olin itse ollut niin hurmioitunut nopeasta ja virheettömästä radastamme, etten ollut kiinnittänyt Fyriaan tarpeeksi huomiota ja tässä oli tulos. Dreamfyre selvästi aisti kireän mielialani, sillä tamma alkoi tempoa riimunnarun päässä levottomasti. Tämäkin vielä. Ilmeisesti saisimme taistella tamman kanssa nyt traileriin menosta, sillä olin pistänyt merkille pitkän kisauramme aikana, että tuossa mielentilassa Fyria pistäisi takuulla hanttiin. Matka kotiin oli pitkä, joten rauhoittaakseni Fyrian lähdin itse hakemaan kioskilta kahvia ja pyysin mukaan ottamaani hevosenhoitajaa myös jättämään Fyrian hetkeksi omiin oloihinsa. Ehkä tamman tunnemyräkkä menisi ohi ja ennättäisin itsekin rauhoittua kioskijonossa. Palattuani takaisin autolle, näytti Fyria hieman rauhoittuneen. Hetken mietittyäni tuumasin, että tamma tuskin tyyntyisi tuosta enempää, olihan se juuri suorittanut jännitystä tihkuvan cup-radan ja lisäksi varikkoalueella kävi kova kuhina, kun kisaosallistujat pakkailivat niin tavaroitaan kuin hevosiaankin paluumatkaa varten. Ryystin viimeiset riippeet kahvikupistani ja otin Fyrian käsittelyyni. Syötin tammalle pari omenansiivua, kuin lahjoakseni hevosen käyttäytymään hyvin lastauksen ajaksi. Tässä kohtaa viimeinen asia, jota kaipasin oli Fyrian teatteri traileriasian suhteen. Punertavakarvainen kaverini tuntui kuitenkin aistivan, ettei Hukkapuron parkkipaikka näin suuren tapahtuman kera ollut paikka, jossa alettaisiin lapsellisuuksiin. Fyria seurasi kiltisti perässä, kun kävelin ramppia pitkin trailerin hämärään.
virtuaalihevonen - a sim-game horse |